Myymalat pieni

16.5.2013

Hyvästit pilvipalveluiden tiennäyttäjälle

Kategoria: Sähköposti,Tietotekniikan näkymiä — Avainsanat: , , — Jouni Hyötylä @ 15.28

Päivämäärä 4.7.1996 ei tunnu kovinkaan kaukaiselta ajankohdalta. Kyseisenä päivänä starttasi maailman IT-keskukseksi kutsutussa Kalifornian Silicon Valleyssä yksi pilvipalveluiden esi-isistä, nimeltään HoTMaiL. Matka pienestä sähköpostipalvelusta yhdeksi maailman suurimmista pilvipalveluportaaleista on ollut huikea. Se kuvastaa oivallisesti pilvestä tarjottavien palveluiden kehityskaarta, joka tänä päivänä tarjoaa mahdollisuuden jopa täydellisen IT-ympäristön pyörittämiseen pilvipalveluina.

 

Hotmailin sisäänkirjautumissivu vuonna 1997

 

HoTMaiL oli yksi ensimmäisistä web-selainpohjaisista sähköpostipalveluista, jonka johdosta myös silloinen kirjoitusmuoto palvelun nimessä korosti kirjaimia HTML. Vuoden 1997 loppupuolella huippusuositulla palvelulla oli jo useita miljoonia käyttäjiä, joka luonnollisesti alkoi kiinnostamaan IT-alan jättiläistä, Microsoftia. Loppuvuonna 1997 Microsoft osti Hotmail-palvelun sen kehittäjiltä, jonka jälkeen se yhdistettiin toiseen vastikään tehtyyn hankintaan; selainpohjaiseen kalenteripalveluun, silloiselta nimeltään Jump.

Aikaansa edellä ollut palvelu tarjosi alkuun nykypäivän mittapuulla ajateltuna huvittavat 2 megatavua tallennustilaa sähköposteille liitetiedostoineen, joka 90-luvun puolivälin tienoilla oli normaalikäyttöä ajatellen hyvinkin riittävä määrä. Tänä päivänä pilvipalveluiden kapasiteetit sekä prosessointitehot seuraavat ajantasaisesti sovellusten vaatimuksia sekä käyttäjien tilantarpeita.

Useiden välivaiheiden sekä huomattavien käyttöliittymäparannusten aikana Hotmail sai useita uusia ominaisuuksia, kuten integroidun pikaviestimen, Microsoft Messengerin, joka jälleen omalta osaltaan muokkasi käsitystämme sähköisen viestinnän mahdollisuuksista. Myös muut pilvipalvelut ovat seuranneet tätä trendiä ja kasvattavat ominaisuuksiaan jatkuvasti päivittyen, palvelun rungon pysyessä periaatteeltaan samana. Vuonna 2010 Microsoft kasvatti Skydrive-tiedostonsäilytyspalvelunsa kautta Hotmailin liitetiedostojen maksimikoon 10 gigatavuun, joka mahdollisti massiivisten liitetiedostojen siirron, ja omalla tavallaan aloitti uuden murroksen sähköpostiviestinnässä.

Palvelun uskolliset käyttäjät saivat 2012 elokuusta alkaen vaihtaa halutessaan uuteen Hotmailin kaltaiseen palveluun nimeltään Outlook.com. Uusi palvelu toi mukanaan useita uudistuksia liittyen mm. sähköpostin muotoiluun sekä eri palveluiden integroitumiseen. Palvelun nimen sekä ulkoasun vaihtumisesta huolimatta käyttäjän sähköpostit, kalenterimerkinnät sekä yhteystiedot säilyivät kuitenkin ennallaan. Microsoft siirsi Hotmail-nimen historiaan 3.4.2013, ja samalla loput Hotmail palvelun käyttäjät jatkoivat Outlook.com palvelun parissa, entistä käyttäjäystävällisemmässä ympäristössä.

Hotmailin tarina on oivallinen esimerkki siitä, kuinka pilvipalvelut kehittyvät vuosien varrella, eivätkä vanhetessaan joudu kaatopaikalle. Palvelut jatkavat eteenpäin uusin innovaatioin, luoden käyttäjille parasta mahdollista palvelua. Ehkä vanhassa ei ole vara parempi.

 

Hotmail

Outlook-com

11.11.2012

Onko sinun sähköpostiviestisi kuin postikortti vai kirjattu kirje?

Sähköposti on meille kaikille tuttu viestimismuoto. Viestejä lähetetään ja vastaanotetaan nykyään jatkuvana virtana monilla eri päätelaitteilla. Sähköpostiviestit kulkevat tietokoneissa, tableteissa ja kännyköissä. Sähköpostit ovatkin korvanneet hyvin paljon perinteistä kirjeliikennettä. Postikortteja sentään vielä lähetellään tavallisen postin kautta, usein onnittelumielessä tai tervehdyksenä lomamatkalta.

Harva tulee viestejä lähettäessään miettineeksi sähköpostin tietoturvaa. Monikaan meistä ei varmasti lähettäisi henkilötietoja, salasanoja tai luottokorttitietoja postikortilla. Tavallisen sähköpostiviestin tietoturva ei kuitenkaan ole yhtään perinteistä postikorttia parempi. Kirjeeseen, saati sitten kirjattuun kirjeeseen, ei normaalia sähköpostiviestiä voi verrata parhaalla tahdollakaan.

Sähköpostiviestit kulkevat tietoverkossa selväkielisinä. Jos ulkopuolinen haluaa poimia sähköpostiviestin itselleen, se ei vaadi rakettitiedettä, eikä edes insinööritutkintoa.

Monissa yrityksissä on tehty ohjeistukset siitä, millaisia asioita sähköpostiviesteissä voidaan lähettää ja millaisia ei. Valitettava totuus kuitenkin on, että säännöistä ja määräyksistä huolimatta sähköposteissa liikkuu uskomattoman paljon arkaluontoista materiaalia. Aivan viimeaikoina on onneksi ollut havaittavissa pientä heräämistä tähän todellisuuteen. Tässä asiassa valistuksen tie on kuitenkin vasta alkutaipaleella.

Useat tutkimukset ovat osoittaneet sen, että vaikka yrityksen sisäinen määräys kieltäisi esimerkiksi henkilötunnusten lähettämisen tavallisessa sähköpostissa, liikkuu tällaista tietoa viesteissä yllättävän paljon. Sähköpostien kautta levinneistä tiedoista ei kovin paljoa ole mediassa kirjoitettu. Viestivarkaat kun eivät useinkaan halua toimistaan huudella, ja ne, joilta tiedot ovat vuotaneet, eivät liioin halua siitä julkisesti kertoa.

Sähköpostien salaus ei ole mikään uusi keksintö. Salaustekniikoilla on mahdollista muuttaa sähköpostiviestien tietoturvataso postikortista kirjeen tasolle tai jopa kirjatuksi kirjeeksi. Ongelmana tähän asti on ollut, että salaustekniikoiden käyttö on ollut niin hankalaa, että se on ollut niiden käyttöönotolle usein liian korkea este. Onneksi viimein on alkanut tulemaan myös niin helppokäyttöisiä salausvaihtoehtoja, että se ei ole enää niiden käyttämisen esteenä.

Nykypäivänä salatun sähköpostin lähettäminen ja vastaanottaminen on hyvillä tekniikoilla toteutettuna yhtä helppoa, kuin tavallisen sähköpostin. Myöskään hinta ei varmasti nouse enää kynnyskysymykseksi. Ja onhan salatun sähköpostin käyttö myös imagollisesti varsin positiivinen signaali yrityksen asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Viestittäähän salatun sähköpostin käyttö, että yritys pitää tärkeänä sitä, miten arkaluontoisia ja henkilökohtaisia tietoja käsitellään.

Kehottaisinkin kaikkia tuumimaan, millaista materiaalia sähköpostin välityksellä tulee lähetettyä. Ovatko kaikki viestit sellaisia, että ne voisi hyvillä mielin liimata vaikkapa kaupan ilmoitustaululle. Jos näin ei ole, niin kannattaa miettiä, olisiko syytä pohtia toimintamalleja uudemman kerran. Tässäkin asiassa tyyli on vapaa, mutta pakollinen.