Myymalat pieni

7.11.2010

Tietotekniikka yrityksissä murrosvaiheessa, osa 2/3

Kategoria: Tietotekniikan soveltaminen liiketoiminnassa — Timo Haapavuori @ 23.08

Työasemavirtualisointi, mistä siinä on kysymys?

Suurimmassa osassa organisaatioita tietotekniikan tilanne nähdään edelleen edellisessä kirjoituksessani kuvatun kaltaisena ongelmana, johon yritysten on ollut vaikea löytää soveltuvaa ratkaisua. Termi VDI (Virtual Desktop Infrastructure) on vakiintunut tarkoittamaan perinteisten työasemien virtualisointia. VDI:hin liittyvä tekniikka ja mahdollisuudet ovat kehittyneet viimeisten vuosien aikana erittäin nopeasti, mutta tekniikkaa on otettu käyttöön varsin hitaasti. Verratessa esimerkiksi Pohjoismaita keskenään, on Suomi tämän tekniikan käyttöönotossa ehdoton peränpitäjä.

Mitä VDI termi käytännössä tarkoittaa ja minkä takia tekniikka ei ole yleistynyt organisaatioissa toivotulla tavalla? VDI termillä tarkoitetaan työaseman ohjelmiston – ennen muuta käyttöjärjestelmän, mutta myös sovellusohjelmistojen – irrottamista fyysisestä laitteesta. VDI tekniikka mahdollistaa käyttäjän työasemassaan käyttämän ohjelmiston irrottamisen käyttäjän käyttämästä fyysisestä laitteesta. Tällöin puhutaan siis työasemavirtualisoinnista, joka on vakiintunut palvelinpuolelle jo pitkän aikaa sitten. Työasemavirtualisointi irroittaa siis käyttäjän hänen omasta työasemastaan siten, että käyttäjä voi käyttää omaa tuttua ”tietokonettaan”, käytännössä millä tahansa tietokoneella, niin yrityksen sisällä kuin myös yrityksen tietoverkon ulkopuolella.

VDI tekniikassa työasemien kuorma siirretään työasemalta palvelimelle. Tämä mahdollistaa siis sen, että työntekijä voi käyttää omaa työympäristöään työpaikalla millä tahansa työpaikan tietokoneella. Tarvittaessa työntekijä voi kirjautua omalle tutulle työpöydälleen, myös kotikoneeltaan tai vaikkapa työmatkalla hotellin aulassa olevalta tietokoneelta. Koska käyttäjän tietokone on todellisuudessa palvelimella, eikä sillä koneella, jonka ääressä käyttäjä fyysisesti istuu, niin käyttäjän ei tarvitse tämän ansioista huolehtia sen enempää tietojen varmistuksesta kuin tietoturvasta muutenkaan. Tämä kaikki on mietitty käyttäjän puolesta valmiiksi ja mikäli käyttäjän tietokone sattuisi häviämään tai rikkoutuisi, niin koneen mukana ei koskaan häviäisi mitään tärkeää tietoa ja käyttäjä voisi jatkaa työskentelyä ilmaan mitään viivytyksiä miltä tahansa toiselta tietokoneelta.

Korkeatasoista multimediaa – kuten liikkuvaa kuvaa ja ääntä – on pidetty usein VDI ympäristöjen pullonkaulana. Nykyisellä olemassa olevalla tekniikalla on kuitenkin saavutettavissa erittäin korkeatasoinen multimediakokemus ja tämän päivän tekniikalla multimedian huono laatu ei ole enää esteenä VDI ratkaisuihin siirtymiselle. Tosin eri valmistajien tekniikoissa on tällä osa-alueella suuria eroja ja voitaneen sanoa että Citrixin kehittämä HDX teknologia tarjoaa tällä hetkellä parhaan käyttäjäkokemuksen.

Toisena ja kenties suurimpana ongelma VDI ratkaisuissa on pidetty offline käyttöä. Offline käytöllä tarkoitetaan tietokoneen käyttämistä tilanteessa, jossa käyttäjälle ei ole pääsyä verkkoon. Tyypillinen esimerkiksi offline käytöstä voisi olla esimerkiksi tietokoneen käyttäminen lentokoneessa. Offline käyttö on ollut todellinen ongelma VDI ratkaisuissa aina tähän päivään asti. Tämäkin haaste on vihdoin voitettu ja nyt VDI ympäristö voidaan toteuttaa myös siten, että se mahdollistaa offline tyyppisen käytön. Käytännössä tämä on tällä hetkellä mahdollista Citrixin XenClientilla, joka onkin markkinoiden ainoa aitoa offline käyttöä tukeva VDI ratkaisu.

XenClient tekniikka tarkoittaa käytännössä sitä, että käyttäjän tietokoneella – tyypillisesti kannettavalla – on jatkuvasti paikallinen kopio käyttäjän tietokoneesta, mutta sama tieto on aina samanaikaisesti myös palvelimella. Kun käyttäjä on tietoverkon ulottumattomissa, niin käyttäjä käyttää tietokoneelle tallennettua paikallista kopiota omasta tietokoneestaan ja välittömästi käyttäjän yhdistäessä tietokoneensa taas tietoverkkoon, kaikki käyttäjän tekemät muutokset synkronoidaan palvelimelle turvaan. Tekniikka on rakennettu siten, että ainoastaan muuttunut tieto synkronoidaan, jolloin liikkuvan käyttäjän tilanteessa vaatimukset käytössä olevalle tietoliikenneyhteyden nopeudelle ovat hyvin vähäiset.

Toisin kuin tyypillisessä IT-ympäristössä, VDI offline käyttöscenariossa kaikki paikallisesti tallennettu data on automaattisesti salattua ja tietokoneen hukkuminen tai varastaminen ei aiheuta tietoturvaongelmia yrityksessä. Toisaalta tilanteessa, jossa tietokone katoaa tai rikkoutuu, ei käyttäjälle tarvitse enää asentaa uutta tietokonetta, sillä koko käyttäjän ympäristö on tallessa palvelimella, josta se voidaan synkronoida uudelle tietokoneelle. VDI ja tässä esimerkissä käytetty XenClient mahdollistaa myös laitteistoriippumattomuuden siten, että esimerkiksi kannettavan tietokoneen rikkoutuessa käyttäjä voi valita minkä tahansa tietokoneen ja olemassa oleva kopio käyttäjän ympäristöstä toimii myös tässä uudessa koneessa. Aikaisemmin tietokonemallien muuttuminen työllisti tietohallintoa huomattavasti, koska käytössä olevat järjestelmät ja ennen muuta kannettavien ja työasemien ”imaget” olivat sidottuja tiettyyn tietokonemalliin. Uuden tekniikan ansiosta tätä laitteistoriippuvaisuutta ei enää ole. Toki käytettävien tietokoneiden on tuettava uuden kaltaista tekniikkaa, mutta näitä tietokonemalleja on jo nyt markkinoilla laaja määrä ja tämä määrä tulee jatkossa kasvamaan entisestään.

Jatkan aiheeseen liittyvä pohdintaa seuraavassa kirjoituksessani arviolta noin viikon kuluttua. Seuraavassa kirjoituksessani tuon esille työasemavirtualisointiin liittyviä haasteita sekä avaan työasemavirtualisoinnin tuomia täysin uudenlaisia tapoja työskennellä.